Tutkintotoimikuntatyö onnistuu vai aidon dialogin avulla. Dialogissa kaikilla osallistujilla on merkitys. Kaikki ovat tasavertaisia. Miten ihmiset pystyisivät kohtaamaan toisensa onnistuneesti. Ratkaisua on etsitty niin käyttäytymistieteissä kuin viestinnänkin keinoin: miksi kohtaaminen ei onnistu ja miksi viesti ei välity?
Miten voisin kehittää omaa vuorovaikutustani?
Kun ei tulla kuulluiksi, ihmiset sulkeutuvat. Vuorovaikutuksen ytimessä on keskustelu. Dialogiin kuuluu itsen ja toisen kunnioittaminen ja arvostaminen, vastavuoroisuus ja sitoutuminen. Tavallinen tapa keskustella on usein sen korostamista, että osataan puhua, jolloin keskustelua ei useinkaan rajoiteta symmetrisesti eli niin, että vuoroin puhutaan ja vuoroin kuunnellaan ja ollaan vastaanottavaisia.
Millainen vuorovaikutus edistää yhteistyötä?
Opetustyö perustuu eläviin vuorovaikutustilanteisiin. Tärkeä osa siitä liittyy nykyään verkko-oppimisprosessien suunnitteluun ja ohjaamiseen. Oppimistilanteissa oppija ei useinkaan uskalla ilmaista omaa ajattelua, kun pelätään näyttää omaa tyhmyyttään. Dialogi parhaimmillaan antaa tilaisuuden ihmisen ainutlaatuisuutta kunnioittavalle yhteisölliselle vuorovaikutukselle. Yhteisöllinen kulttuuri on vastavoima sirpaloitumiselle.
Ihmiset eivät koe olevansa yksin, vaan yhteisöllisyys antaisi voimaa. Individualistisessa, kilpailua ja yksilöä korostavassa monologisessa kulttuurissa on sekä voittajia että häviäjiä. Dialogisessa kulttuurissa sen sijaan on vain voittajia. Jokaisesta ihmisestä löytyvät voima ja kehittymisen edellytykset, jos niitä tuetaan.
Dialogin onnistumisen ydin on dialogisessa asenteessa. Se merkitsee, että löydämme keskustelun muodon, joka mahdollistaa eri kulttuurien välisen keskustelun. Tämä edellyttää, että kunnioitetaan puhujaa ja kuunnellaan, mitä hänellä on sanottavana. Jos emme voi hyväksyä vastapuolen käsitystä, meidän tulisi asettua hänen asemaansa ja pyrkiä kysymysten avulla selvittämään mikä on pääristiriita oman ja vastapuolen ajattelussa.
Dialogi on monimutkainen taito ja ihmisillä on sen oppimiseen erilaiset valmiudet. Olennaisinta on oppia tiedostavasti havainnoimaan ja arvioimaan omaa toimintaa sekä muuttamaan sitä tarvittaessa. Dialogia on ryhdyttävä opettelemaan osataito kerrallaan. Taidon kehittyminen edellyttää oikeanlaista nöyryyttä.
Lähteet:
Aarnio Dialogia etsimässä
Dialogilla syvätehoa oppimiseen -verkkopalvelu
Dialogical Learning eli Diale-projekti.
...palautekanava...
.
maanantai 21. marraskuuta 2011
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Vuorovaikutus ja verkkoriippuvuus
Psykiatri Elias Aboujaoude varoittaa verkko-riippuvuudesta. Sosiaalinen media vahvistaa mahtailua ja narsismia. Se tuntuu pinnalliselta turhamaisuudelta, mutta sosiaalinen media muuttaa olennaisesti ihmisten vuorovaikutusta. Se voi muuttaa persoonallisuutta, kenties aiheuttaen samalla neurologisia muutoksia.
Sosiaalinen media vahvistaa persoonallisuudessamme piirteitä, jotka johtavat helposti vuorovaikutusongelmiin. Netin käyttöä ei rajoita vastaanottajan tunneilmaisu, ilmeet tai eleet, joiden tuoman välittömän palautteen avulla viestittäjä voisi suhteuttaa sanomisiaan tai tuntemuksiaan. Verkko antaa vallan välinpitämättömyydelle, tahdittomuudelle ja töykeyksille. Johtajat komentelevat alaisiaan estottomasti sähköposti- tai tekstiviestein, joista puuttuvat kaikki inhimilliset eleet.
Verkossa itse kukin on sivujensa ja selaustensa keskipiste. Sosiaalinen media merkitsee itsensä kauppaamista. Itsekeskeisyys näkyy tuotenimissä "I" (minä), ja "you" (sinä), kuten iPad, iPhone tai MySpace ja YouTube. Sosiaalisessa mediassa mainonta kohdistetaan yksilölle, joka paljastaa estottomasti mielihalunsa verkkokauppiaille. "Me objektisoimme itsemme, poimimme parhaat puolemme ja korostamme niitä, sitten kauppaamme niitä samalla tavalla kuin kaupataan autoja tai shampoota", toteaa Aboujaoude. Ja jos emme saa tarpeeksi käyntejä tai ystäviä sivuillemme, parannamme näkyvyyttämme verkossa.
Ennen itsensä kehittäminen vaati kärsivällistä mieltä ja työtä. Nyt se onnistuu napinpainalluksella ja kuvankäsittelyohjelmalla. Internet tarjoaa oikotien täydellisyyteen. Facebook-narsismiin kuuluu, että esitämme aina parempaa ja tärkeämpää kuin pienen harkinnan jälkeen näyttäisi oikealta. On tietysti kiusallista, ja joskus vakava mielenterveydellinen ongelma, jos facebook-minän ja koulussa tai työpaikalla vastaantulevan minän välillä on suuri ero.
Verkossa korostuu helposti myös pimeät piirteet. Näennäinen anonymiteetti johtaa estottomuuteen. Jopa kolmannes hauista ja ladatuista sivuista on pornografisia tai siihen, että hallitsematon ostaminen tai pelaaminen lisääntyvät. Internet on paheellisten unelmien pelikenttä - jopa salasanoissa elävät salatut toiveet ja mieliteot. Ilkeily on helpompaa kuin kasvotusten, puhelimessa tai kirjeissä, ja online-yhteisöissä törkeydet saavat suuren sijan viesteissä. Näin käy myös aikuisten kesken, vaikka itsehillinnän ja harkitsevaisuuden pitäisi kuulua aikuisuuteen.
Koulukiusaamisen ja herjaamisen välineenä internet on tehokas väline. Tietokonepelien väkivaltaisuus ei tue empaattisia arvoja. Viihteen väkivaltaisuus lisää eritoten lasten väkivaltaisuutta. Hetken mielijohteiden saama ylivalta on niin ikään internet-sosiaalisuuden piirteitä. Pikalainat ovat tästä esimerkki, sillä harkinta ei ole välineen antaman mahdollisuuden tasolla. Impulsiivisuuden ylivaltaa on sekin, että nettikäyttäytymisessään aikuiset taantuvat lasten tasolle. Aikuiset oppivat sosiaalisen median kielen ja tyylin lapsiltaan ja ovat siksi kyvyttömiä ohjaamaan nuorisoa internetin käytössä.
E-persoonallisuutemme virtuaalisessa maailmassa johtaa voi olla tuhoisaan käytökseen arkielämässä. Rakkaus ja seksi, molemmat internetin suurimpia aiheita, muuttuvat, kun kärsivällisen tutustumisen, viettelyn ja lähentymisen sijasta roolipelien hahmot leikkivät ja pettymys korjataan näpsäyttämällä punaista ristiä hiirellä. Aina voi luoda uuden hahmon. Sosiaalinen media johtaa antisosiaaliseen käytökseen, vaikka paljon sosiaalinen media ja internet tuovat myös paljon etuja. Ongelma on, että puuttuvat pelisäännöt ja kritiikittömyys vievät suuren osan välineen eduista. Internet ei sinänsä tuo uutta tietoa. Kaikki erilainen suodattuu silmistämme ja vahvistamme vain jo omaksumiamme käsityksiä, sillä muokkaamme sivujemme tarjonnan omien toiveittemme mukaiseksi. Ja näin todistamme itsellemme olevamme jälleen oikeassa.
Internet-listaukset, ja arvostelut, ovat usein huijausta. Yrityksen omistaja kirjoittaa arvostelunsa itse tai tilaa ne kavereiltaan. Yhtä hullua on, kun kasvissyöjä lukee madonluvut pihviravintolalle vain periaatteesta. Silti miljoonat ihmiset ottavat tällaiset kannanotot tosissaan ja ohjaavat käyttäytymistään niiden perusteella. Tätä voisi kutsua moukkien ylivallaksi. Sosiaalisen median nykyiset käytännöt vahvistavat ihmisen vähemmän mairittelevia ominaisuuksia, joita sivistyksellä on koetettu korjata. Sosiaalinen media jopa palkitsee röyhkeyttä. Voimmeko edes kuvitella online-yhteisöä, jossa hiljaiset, mukavat ja harkitut puheenvuorot voittavat äänekkäät, vihaiset ja ilkeät?
Lähteet:
Marko Nenonen: Facebook muuttaa persoonaa, HS 10.8.2011
Elias Aboujaoude: Virtually You. The Dangerous Powers of the E-Personality. W.W. Norton & Company: New York and London, 2011. 349 s.
Testaa verkkoriippuvuutesi.
Testi perustuu Elias Aboujaouden kirjaan.
Sosiaalinen media vahvistaa persoonallisuudessamme piirteitä, jotka johtavat helposti vuorovaikutusongelmiin. Netin käyttöä ei rajoita vastaanottajan tunneilmaisu, ilmeet tai eleet, joiden tuoman välittömän palautteen avulla viestittäjä voisi suhteuttaa sanomisiaan tai tuntemuksiaan. Verkko antaa vallan välinpitämättömyydelle, tahdittomuudelle ja töykeyksille. Johtajat komentelevat alaisiaan estottomasti sähköposti- tai tekstiviestein, joista puuttuvat kaikki inhimilliset eleet.
Verkossa itse kukin on sivujensa ja selaustensa keskipiste. Sosiaalinen media merkitsee itsensä kauppaamista. Itsekeskeisyys näkyy tuotenimissä "I" (minä), ja "you" (sinä), kuten iPad, iPhone tai MySpace ja YouTube. Sosiaalisessa mediassa mainonta kohdistetaan yksilölle, joka paljastaa estottomasti mielihalunsa verkkokauppiaille. "Me objektisoimme itsemme, poimimme parhaat puolemme ja korostamme niitä, sitten kauppaamme niitä samalla tavalla kuin kaupataan autoja tai shampoota", toteaa Aboujaoude. Ja jos emme saa tarpeeksi käyntejä tai ystäviä sivuillemme, parannamme näkyvyyttämme verkossa.
Ennen itsensä kehittäminen vaati kärsivällistä mieltä ja työtä. Nyt se onnistuu napinpainalluksella ja kuvankäsittelyohjelmalla. Internet tarjoaa oikotien täydellisyyteen. Facebook-narsismiin kuuluu, että esitämme aina parempaa ja tärkeämpää kuin pienen harkinnan jälkeen näyttäisi oikealta. On tietysti kiusallista, ja joskus vakava mielenterveydellinen ongelma, jos facebook-minän ja koulussa tai työpaikalla vastaantulevan minän välillä on suuri ero.
Verkossa korostuu helposti myös pimeät piirteet. Näennäinen anonymiteetti johtaa estottomuuteen. Jopa kolmannes hauista ja ladatuista sivuista on pornografisia tai siihen, että hallitsematon ostaminen tai pelaaminen lisääntyvät. Internet on paheellisten unelmien pelikenttä - jopa salasanoissa elävät salatut toiveet ja mieliteot. Ilkeily on helpompaa kuin kasvotusten, puhelimessa tai kirjeissä, ja online-yhteisöissä törkeydet saavat suuren sijan viesteissä. Näin käy myös aikuisten kesken, vaikka itsehillinnän ja harkitsevaisuuden pitäisi kuulua aikuisuuteen.
Koulukiusaamisen ja herjaamisen välineenä internet on tehokas väline. Tietokonepelien väkivaltaisuus ei tue empaattisia arvoja. Viihteen väkivaltaisuus lisää eritoten lasten väkivaltaisuutta. Hetken mielijohteiden saama ylivalta on niin ikään internet-sosiaalisuuden piirteitä. Pikalainat ovat tästä esimerkki, sillä harkinta ei ole välineen antaman mahdollisuuden tasolla. Impulsiivisuuden ylivaltaa on sekin, että nettikäyttäytymisessään aikuiset taantuvat lasten tasolle. Aikuiset oppivat sosiaalisen median kielen ja tyylin lapsiltaan ja ovat siksi kyvyttömiä ohjaamaan nuorisoa internetin käytössä.
E-persoonallisuutemme virtuaalisessa maailmassa johtaa voi olla tuhoisaan käytökseen arkielämässä. Rakkaus ja seksi, molemmat internetin suurimpia aiheita, muuttuvat, kun kärsivällisen tutustumisen, viettelyn ja lähentymisen sijasta roolipelien hahmot leikkivät ja pettymys korjataan näpsäyttämällä punaista ristiä hiirellä. Aina voi luoda uuden hahmon. Sosiaalinen media johtaa antisosiaaliseen käytökseen, vaikka paljon sosiaalinen media ja internet tuovat myös paljon etuja. Ongelma on, että puuttuvat pelisäännöt ja kritiikittömyys vievät suuren osan välineen eduista. Internet ei sinänsä tuo uutta tietoa. Kaikki erilainen suodattuu silmistämme ja vahvistamme vain jo omaksumiamme käsityksiä, sillä muokkaamme sivujemme tarjonnan omien toiveittemme mukaiseksi. Ja näin todistamme itsellemme olevamme jälleen oikeassa.
Internet-listaukset, ja arvostelut, ovat usein huijausta. Yrityksen omistaja kirjoittaa arvostelunsa itse tai tilaa ne kavereiltaan. Yhtä hullua on, kun kasvissyöjä lukee madonluvut pihviravintolalle vain periaatteesta. Silti miljoonat ihmiset ottavat tällaiset kannanotot tosissaan ja ohjaavat käyttäytymistään niiden perusteella. Tätä voisi kutsua moukkien ylivallaksi. Sosiaalisen median nykyiset käytännöt vahvistavat ihmisen vähemmän mairittelevia ominaisuuksia, joita sivistyksellä on koetettu korjata. Sosiaalinen media jopa palkitsee röyhkeyttä. Voimmeko edes kuvitella online-yhteisöä, jossa hiljaiset, mukavat ja harkitut puheenvuorot voittavat äänekkäät, vihaiset ja ilkeät?
Lähteet:
Marko Nenonen: Facebook muuttaa persoonaa, HS 10.8.2011
Elias Aboujaoude: Virtually You. The Dangerous Powers of the E-Personality. W.W. Norton & Company: New York and London, 2011. 349 s.
Testaa verkkoriippuvuutesi.
Testi perustuu Elias Aboujaouden kirjaan.