Tutkinnonosien suorittamisjärjestys

Kun rahoitusperusteet muuttuu tutkinnonosakohtaiseksi ylläpitäjä on päättänyt, että tutkinnon osat pitää suorittaa siinä järjestyksessä, kun ne on tutkinnon perusteisiin kirjoitettu. Voidaanko tälläistä menettelyä vaatia vain järjestelysyistä?

Tukinnon osat on kirjoitettu selkeyden vuoksi tutkinnon perusteisiin tietyssä järjestyksessä. Missään ei kuitenkaan ole määrätty, että ne pitäisi suorittaa nimetyssä järjestyksessä.  Ennaltamäärätty suorittamisjärjestys on henkilökohtaistamisen vastainen teko. Suorittamisjärjestys lähtee suorittajan tarpeesta ei järjestäjän määräyksestä.

Aiemmin Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon kuului erikseen perusopinnot. Kyseinen tutkinnonosa on kuitenkin poistettu uusista tukinnon perusteista. Monet tutkinnon järjestäjät eivät ole kuitenkaan päässeet eroon vanhasta käsitteestä.

Perustutkinnon pakollinen osa, Audiovisuaalinen tuotanto, joka on esitelty tutkinnon perusteissa ensimmäisenä ei korvaa vanhoja perusopintoja, Sen tarkoitus, niin kuin nimikin sanoo on antaa yleistiedot  ja kokonaiskäsitys audiovisuaalisesta tuotannosta.

Tarkoituksenmukaisinta useinkin on suorittaa pakollinen tutkinnon osa vasta sen jälkeen kun valinnaiset tutkinnonosat on suoritettu. Tällöin ei enää tarvitse suorittaa niitä tutkinnon osa-alueita, jotka sisältyvät valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin.

----------------------------

Ulkona lehdet lakastuu, laatikossa ne kastuu

Mikä päivämäärä todistukseen?

Rehtori on jo allekirjoittanut valmiiksi päivätyn todistuksen, ja koontilomake myös samalla päiväyksellä.

Kysymys kuuluu:

Paperien toimitus myöhästyy. Muutanko papereihin seuraavan kokouksen päiväyksen vai laitanko tulemaan nämä valmiiksi päivätyt paperit?

Vastaus

Päätöksen papereiden lähettämisestä tekee tutkinnonjärjestäjä itse. Käsettelyaika suositus on kuitenkin alle kaksi kuukautta. Todistusmääräyksen mukaisesti todistuksen laatija ei päivää todistuksia - sen tekee tutkintotoimikunta.

Koontilomakkeen päivämäärän määrää koonnin tekijä. Siihen ei tutkintotoimikunta voi puuttua. Tutkintotodistukset hyväksyy tutkintotoimikunta (ei rehtori eikä puheenjohtaja). 

Asiapaperihin perehtymiseen tarvitaan riittävästi työaikaa. Kaikille tutkintoimikunnan jäsenille edes 2 viikon tutustumisaika ei riitä. Siksi on epätodennäköistä, että toimikunta pystyy käsittelemään asian esitetyllä tavalla. 

Näytössä ammattitaito osoitetaan osoitetaan aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa

Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. 

Näyttötutkinto on alun perin aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa tutkinto suoritetaan av-alalle tyypillisessä työelämälähtöisessä tilaaja- ja asiakaslähtöisessä  tuotantotoiminnassa. Tutkinnon suorittaminen on ammattitaidon hankintatavasta riippumatonta. 

Ammattitaito voi olla hankittu

• työkokemuksen,
• harrastustoiminnan,
• opintojen tai
• muun toiminnan kautta.

Näyttötutkinnossa tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito osoitetaan aidoissa työelämälähtöisissä tuotanto- ja palvelutilanteissa. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito, voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta valmistavaan koulutukseen.

Lähde:

http://www.oph.fi/nayttotutkinnot

Mitä av-alan tutkinnoissa merkitsee työelämälähtöisyys?

Miten työelämälähtöisyys toteutuu näyttötutkinnoissa?

Opetushallituksen selvityksen mukaan työelämälähtöisyys toteutuu pääosin hyvin näyttötutkinnoissa.  Työpaikoilla suoritettavia näyttöjä ja tutkintotilaisuuksia tulisi lisätä.

”Työelämälähtöisyys on laajalti omaksuttu ammatillisen peruskoulutuksen toimintamalliksi. Koulutus järjestetään aina tai melko usein tutkinnon osittain työelämän toimintakokonaisuuksina. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt järjestetään lähes poikkeuksetta työpaikoilla.

Työelämän osallistumista koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen on kuitenkin tarpeen lisätä.

Myös näyttötutkintotilaisuuksien järjestäminen aidoissa työelämän tilanteissa toteutuu hyvin. Tätä mieltä ovat myös tutkinnon suorittajat. Tutkintotilaisuudet ja niihin valmistava koulutus järjestetään työelämän toimintakokonaisuuksina, ja työelämä osallistuu tutkintotilaisuuksien toteutukseen.

Kehittämistä on edelleen työpaikkaohjaajien, näyttöjen arvioijien ja tutkintotilaisuuksien arvioijien perehdyttämisessä. Työpaikoilla suoritettavia näyttöjä ja tutkintotilaisuuksia tulisi lisätä.”

Lähde:

http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2013/007

Mitä av-alan tutkinnoissa merkitsee työelämälähtöisyys?

Av-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinot todellisessa työympäristössä

Audiovisuaalisen viestinnän ammattit- ja erikoisammattitutkinnon perusteissa ammattitaidon osoittamistavoista todetaan, että näyttöympäristönä pitää olla todellinen työympäristö.

”Näyttöympäristön tulee olla todellinen työympäristö ja näytöissä käytetyn tuotantotekniikan yleisesti ammattikäytössä olevaa. Näyttöjen tulee olla monipuolisia ja ne tulee toteuttaa tilaaja- ja asiakaslähtöisessä toiminnassa.

Tutkinnon osan näyttönä toimivat alaan liittyvät keskeiset työtehtävät, työnäyteportfolio, kirjalliset tuotanto- tai toteutussuunnitelmat sekä niiden perustelut, toteutusraportit ja -analyysit.

Näytössä tulee arvioida samanaikaisesti sekä osaamisalan ammattilaiselta vaadittavaa ydinosaamista että tutkinnon suorittajan erityistaitoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkinnon suorittajan työtapoihin ja kykyihin arvioida työtään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Näyttöä täydennetään keskusteluin, joissa tarkennetaan ja täsmennetään tutkinnon suorittajan kykyjä kyseisellä ammattialueella. Tutkinnon suorittajan itsearviointia käytetään hyväksi arviointipäätöksiä tehtäessä.”

Lähteet:

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteet 2006

Mitä av-alan tutkinnoissa merkitsee työelämälähtöisyys?

Työelämälähtöisyys av-viestinnän perustutkinnossa

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon perusteissa työelämälähtöisyys näkyy ns. kolmikannan lähtökohdista tutkintorakenteen, tutkintojen perusteiden, tutkintotilaisuuksien suunnittelussa, tutkintotilaisuuksien järjestämisessä ja tutkintosuoritusten arvioinnissa.

”Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. 

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia.

Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. 

Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti.”

Lähde:

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon perusteet /2010

Mitä av-alan tutkinnoissa merkitsee työelämälähtöisyys?

Mitä av-alan tutkinnoissa merkitsee työelämälähtöisyys?

Tutkintotoimikunnan työssä on työelämälähtöisyys ollut aina keskeinen seikka tutkintoja arvioitaessa. Viime aikoina on noussut esiin kysymys, mitä itseasiassa työelämälähtöisyydellä tarkoitetaan. 

Tutkintotoimikuntatyön juuret ovat syvällä työelämässä. Tutkintojen työelämälähtöisyys on alunperin merkinnyt työelämässä saadun ammattitaidon tunnustamista. Tutkintojen ammattitaitovaatimukset on tulleet työelämästä. Tutkinnot on pääsääntöisesti suoritettu av-alan työpaikoilla ja todellisissa työympäristöissä.

Nyt on herännyt kysymys, voidaanko tutkintoja suorittaa myös muualla kuin av-alan perinteisissä työympäristöissä ja tehtävissä, sillä av-tallennusta tapahtuu esimerkiksi vartiointialalla, teollisuuden laadunvalvonnassa, liikenteenvalvonnassa, tallennetuotannossa, arkistointitehtävissä, oppilaitoksissa ja sairaaloissa sekä monissa muissa erilaisissa yrityksissä ja työtehtävissä.

Av-tutkintojen työelämälähtöisyys Linkissä olevassa kyselyssä voit osallistua keskusteluun siitä mitä av-alalla tutkintojen työelämälähtöisyys on tai pitäisi olla.

Av-viestinnän yhteistyöpäivän jälkilöylyjä

Av-viestinnän yhteistyöpäivän  keskustelu jatkuu tässä blogissa. Odotamme kommentteja ja puheenvuoroja osoitteeseen av.toimikunta.palaute@blogger.com

Mietteitä av-päivältä

Av-alan kehittymistä 60 vuotta seuranneena, josta ajasta 40 vuotta alan opettajana, kuuntelin todella kiinnostuneena, mihin ala on menossa eli kehittymässä. Tosiasiahan on tietenkin se, että ammatiti ja työtehtävät muuttuvat. 

Itse aloitin opettajan urani valokuvauslaboranttien opettajana.  Koulutimme työntekijöitä ns. suurlaboratorioihin. Kehittämään filmejä ja kopioimaan niitä kuviksi aina vaan kehittyneemmillä automaatioilla. Hiljalleen tuli  mukaan päämäärä toimia fotoliikkeessä apulaisena, valokuvaajalle assistenttina, osata tehdä kevyttä videota työpaikan toiveiden mukaan ja koko ajan rinnakkain joistakin opiskelijoista tuli jopa oikeita valokuvaajia toimien esim. free lancereina ja perustaen omia yrityksiä. 

Digitaalinen aika koitti ja linjan nimeksi tuli kuvankäsittely. Keskityttiin edelleen kuvan valmistamiseen ja sen saamiseen asiakkaalle sopivaan muotoon enemmän ja enemmän digitaalisin keinoin ja välinein. Kemiallinen käsittely väheni ja lopulta lakkasi tyystin ammatillisessa mielessä. Tässä vaiheessa oli liitytty syntyneen av-viestinnän nimikkeen alle ja opiskelualue laajeni yhtäkkiä myös äänen ja multimedian suuntaan. 

Syvällisempi tietous erilaisten valokuvausalaan sisältyvistä prosesseista (en tarkoita pelkästään kemiallisia prosesseja) ja perusteista oli pakko jättää pois, koska aika ei enää siihen riittänyt. Ehdittiin opettaa vain miten tehdään, mutta ei enää miksi niin tehdään. Enää ei syntynytkään valokuvausalaa ammatillisesti syventävästi osaavia ammattilaisia, vaan varsin suuren kirjon av-alasta jotenkin ymmärtäviä "alkioita", jotka sitten työelämään mahdollisesti päästyään hioivat itsestään tietyn suuntauksen ammattilaisia. Hyvä tietysti näinkin.

Miten sitten tällä hetkellä tätä alaa ollaan viemässä eteen päin?!  Ensimmäinen ihmetyksen aihe on se, että media-alaan (siis siten myös av-alaan) kuuluu valokuva aika oleellisesti. Miksi varsinaisten valokuvaajien koulutus on kuitenkin kuvallisen ilmaisun puolella? Sitä ei av-päivän esityksissä referoitu lainkaan. 

Kuvallisella ilmaisulla on oma tutkintotoimikuntansa, mutta siihenkään ei missään kohdassa tullut puututtua. Kuitenkin olen kuullut, että kuvallisen ilmaisun tutkintotoimikunta oltaisiin liittämässä takaisin av-toimikuntaan, josta se  kymmenisen vuotta sitten erotettiin. Jos näin olisi, niin näkisin tällöin toimikunnan tehtäväkentän laajenemisen liian suureksi. Toimikunnasta tulisi pelkkä kumileimasin, joka vain toteaa suoritetut tutkinnot ja vahvistaa ne. 

Miten voidaan olettaa, että toimikunnan jäsenet jaksavat ja viitsivät olla mukana palavereissa, joissa vain todetaan kasa suorituksia ja puheenjohtaja allekirjoittaa todistukset.  Mikä tehtävä on ihan oikeasti toimikunnan jäsenellä tällöin? Heillä ei kokemuksen mukaan ole mieltä tulla kokouksiin istumaan "jouten" ja jäämään omasta toimestaan ilman palkkiota, sillä aika monet ovat itsellisiä yrittäjiä. Kokouspalkkio ei korvaa menettettyä työaikaa missään suhteessa. Tämä asia on jo todentunut yrittäjäkeskeisissä tutkinnoissa.

Eikö tutkintotoimikunnan erittäin tärkeä tehtävä ole yleisen, hyväksyttävän tason ylläpitäminen? Tästä keskusteltiin, mutta päädyttiin tilanteeseen, jossa ei tullut selväksi menetelmiä tämän toteuttamiseksi. 

Ammattialat eroavat toisistaan varsin paljon ja siksi jokaisen toimikunnan olisi laadittava itselleen oma tason ylläpitämiskriteerinsä, jolla valtakunnallisesti valvoo, että suoritukset eri paikoissa vastaavat toisiaan ja ovat riittävällä laadullisella tasolla. Miten tähän päästään - siinä onkin miettimistä. Tällöin myöskin toimikunnan jäsenten toimiminen tulisi motivoidummaksi. Portfoliosta keskusteltiin, mutta sen käyttö tuntui läsnä olevien mukaan varsin heikolta ajatukselta. Itselläni on erittäin hyvä kokemus sellaisesta. On toiminut hyvin toimikuntatyöskentelyssä. (Kuvallisen ilmaisun tutkintotoimikunta).

Esitetyissä dioissa pisti tietyssä kohdin silmään sanojen merkitykset, jotka mielestäni olivat nyt menneet sekaisin. Aiemmin erotettiin tiukasti arvioinnin kohteet, joita sitten arvioitiin tietyin kriteerein. Kriteerithän tarkoittavat sitä, miten tutkittava kohde on suoriutunut, onko tarvittavat asiat tulleet esille. Nyt esillä olevassa esityksessä kriteereinä esitettiin arviointikohteita. Sanojen merkitykset ovat tärkeitä ja niissä pitäisi olla tarkkana!

Vielä seikka, minkä havaitsin oli se, että esitetyssä mallissa ei ollut erotettu elävää kuvaa ja ns. still-kuvaa (aiemmin: vakakuva!). Onko tarkoitus nivoa ne jotenkin yhteen saman nimikkeen alle, jolloin niiden saamat resurssit erikseen pienentyvät siten, että alan ammatillinen osaaminen jäisi tällöin todella vajaaksi? Still-kuvan puolella erittäin tärkeäksi ja kysytyksi alueeksi on noussut arkistojen digitalisointi. Miten se puoli on ajateltu toteutettavan? Sillä alueella töitä riittää todella pitkäksi ajaksi.

Näitä ajatuksia nousi esille ja kiitän mahdollisuudesta olla mukana asioita miettimässä...

Erkki Soininen

Valokuvaaja

Opettaja

Insinööri (kemian teknologia)

Tarvitsen av-alan tutkintoa markkinointia varten

Toimin majoitusalalla ja tarvitsen av-alan tutkintoa markkinointia varten. Minulle riittäisi alan perustutkinto. Mitä teen, kun paikkakunnalla on tarjölla vain audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon johtavaa koulutusta?

Suomen tulisi olla digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisen kärkimaita

Koulutukseen tuulee? Aulis Pitkälä, pääjohtaja, Opetushallitus, Blogikirjoitus 30.9.2013 http://www.oph.fi/ajankohtaista/blogi/101/0/koulutukseen_tuulee

Kommentti: 1.12.2013 09:02  Pekka Mölsä  

“Suomen tulisi olla digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisen kärkimaita”.

Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa, mutta tässä on suuri ristiriita toiveiden ja tekojen välillä, sillä alan ammatillista koulutusta ollaan ajamassa alas. Yhä useammassa oppilaitoksessa on esitetty Audiovisuaalisen viestinnän perustukintoon kohdistuvia leikkauksia, jokta merkitsee tutkintoja koskevien sopimusten lakkauttamista. Leikkausten kohdentamisen lähtökohtana on esitetty ammatillisen peruskoulutuksen työllistävyyden tilanne ja näkymät.

Työvoimatarpeen ennakointi av-alalla ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Vaikka ala on murroksessa ja perinteiset mediatalot vähentävät vaikituista työvoimaa, työvoimatarve ei suinkaan ole vähentynyt, vaan lisääntyy koko ajan. Yhä suurempi osa alan työntekijöistä työllistyy itsenäisesti freelancereina ja uudenlaisiin yhteisöllisiin työpaikkoihin.

"Uu­den työ­elä­män tut­ki­joi­den mie­les­tä Suo­mes­sa kan­nat­taa kes­kit­tyä te­ke­mään han­ka­lia ja mo­ni­mut­kai­sia asioi­ta, kos­ka niis­sä kil­pai­lu ei ole yh­tä ar­mo­ton­ta kuin ru­tii­ni­töis­sä. Hy­viä työ­paik­ko­ja on vas­te­des­kin, mut­ta mo­net ta­val­li­si­na töi­nä pi­det­tä­vät teh­tä­vät uh­kaa­vat ka­do­ta" (HS pääkirjoitus 1.12.2013).

Monille päättäjille on syntynyt harha media-alan töiden katoamisesta. Tarvitsee vaan katsoa ympärilleen, jättijulisteita, älypuhelintaan tai tablettiaan. Vain muutama vuosi sitten mobiilimediaa ei ollut. Ei se ole voinut tyhjästäkään syntyä. Jonkun on pitänyt rakentaa niihin myös palvelut ja sisällöt.

Pilvipalvelut, tallennetuotanto, pelituotanto, oppimateriaalituotanto, tulostus, digipainaminen, palvelujen siirtäminen verkkoon, lakisääteinen tiedon saavutettavuus ja av-arkistointi työllistävät yhä enemmän media-alan tekijöitä. Media-alan töiden lisääntyessä alan ammatillinen koulutus puuttuu jo yhä useammalta työntekijältä.

Uutta yrittäjyyttä ja työtä on syntynyt nimenomaan media-alan ympärille. Media-alalle asetetaan yhä enemmän odotuksia viedä Suomi uuteen nousuun. Yrittäjyys sisältyy vahvasti av-alaan ja vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään.

Av-alan perustutkinto johtaa nuoret av-alalle. Jos nousussa olevan alan sisääntulokoulutus lopetetaan mekitsee se maamme taloudelle syöksymistä yhä syvemmälle lamaan. Vetoan av-alan koulutuksen ja tutkintojen järjestäjiin miettimään uudestaan prioriteettejään ja avaamaan kasvavan väylän nuorisotakuun mukaiseen tutkintoon ja tulevaisuuden ammattiin.

Pekka Mölsä

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan puheenjohtaja